Voi lol

mika viikko. En oo saanu talla viikolla tehtya oikeestaan mitaan muuta ku itkettya ja lojuttua sangyssa. Mun pitaa maanantaina palauttaa kaannoskurssin kotikoe, eli siis pari esseevastausta joihinki dorkiin kysymyksiin (Schleiermacher evvk) mut en oo saanu sitakaan tehtya melkein ollenkaan. Skippasin molemmat kuoroharkat etta voin lojua peiton alla. Eilen menin sentaan yhden esperantonayttelyn julkistamistilaisuuteen ja siella oli monia tuttuja ja ystavallisia kasvoja.

Kaytiin asken Johannan kanssa pienella ilta-ajelulla yhdelle huoltoasemalle, se piristi mielta tosi paljon. Reykjavík ja ymparoivat pikkukaupungit on tosi kauniita pimeella, kun joka paikassa on valoja, ja kohta jouluvalotkin ilmestyy ikkunoille ja parvekkeille. Nicola tuli toista kuuden maissa, paivakodista siis, ja se meni baariin kymmenelta toihin ja tulee jossain aamukuuden jalkeen. Huomenna sama juttu. Sitten kun silla on vapaa viikonloppu, tietaakseni kuun vaihteessa, niin pitaa menna bussilla Ikeaan vahan joulufiilistelemaan ja ostamaan kuningatarhilloa.

Oon miettiny etta sitten kun seuraava opintotuki tulee ni varaisin ajan laakarille. Eihan taa oo normaalia, etta ei jaksa tehda yhtaan mitaan, rupeaa itkemaan ihan pienimmastakin asiasta ja masentaa ihan koko ajan. Taa alko suurinpiirtein vuosi sitten mut valissa on ollu hyviakin jaksoja, esim. joulu Suomessa ja sillon ku aiti ja Kauri tuli kaymaan taalla paasiaisena. En muista muuten kuluneesta vuodesta juurikaan mitaan, muutaku sen miten huonosti ma voin kun olin toissa siella iltapaivakerhossa. Kesalla jakso tehda vahan enemman juttuja ku oli valosaa kellon ympari, mutta nyt kesan jalkeen on alkanu menna huonommin. Parempi varmaan kayda laakarilla tassa vaiheessa, vaikka ne usein vaan veikkaileekin siella kaikenmoista. Mietin jo jossain vaiheessa etta soittaisin Punasen Ristin auttavaan puhelimeen, mut mua ei vois vahempaa kiinnostaa islannin puhuminen, varsinkaan puhelimessa. Stundum elska ég þetta land svo fokkin mikið. Kaverit ois kivoja, viela ku jaksais joskus lahtea jonnekin.

Tata odotellessa. Kuva Nasan sivulta.

Isi soitti tanaan ja sanos etta se on saastamassa rahaa visiittia varten. Ois kiva jos se tulis kaymaan taalla, varsinkin kun en paase jouluks Suomeen. Nicola oli laittanu aidilleen sahkopostia, etta se saattaa paasta jouluks kotiin, enaa pitaa vaan kysya etta koska sais lahtea ja kauanko se sais olla Italiassa. Nicolan aiti vastas siihen, etta katotkin ettet tuu yksin. :) Mun pitaa tosissaan ruveta puhumaan Nicolan kanssa italiaa esperanton sijaan, etta saan vahan aktiivisemmaks kielitaitoa... Tormasin tanaan yliopistolla kahteen italianopettajaan, ne on tosi mukavia molemmat ja kyseli kaikenmoista. Meitsi sitten lauko tyylikkaasti yhden sanan vastauksia, nekin pain honkia. Olin just tekemassa sita kotikoetta islanniks ja jos kesken islantimiettimisen mun pitais yhtakkia ruveta puhumaan italiaa siihen valmistautumatta, no can do. Pitaa miettia ihan liian montaa asiaa, esim. ettei puhu esperantoa. Ois ehka vaan pitany jatkaa espanjan opiskelua, olin siina niin hyva sillon.

-edit- miten mulla heittelee naa kirjasinkoot, vaikken oo vaihdellu mitaan... evotan.