Taalla joku joskus kommentoi sita, ettei mulla oo Suomen mafian lisaks juurikaan kavereita taalla. Nyt on tapahtumassa muutos!
Menin perjantaina semmoseen tapaamiseen, missa maisteri- ja tohtoritason oppilaat voi tulla ja keskustella englanniks. Ei meita ollu siella ku maksimissaan viisi; mina, yks issikka, kaks saksalaista ja yks ruotsalainen. Juteltiin siina aikamme, ja jokaisen piti tuoda kuva itsestaan ja selittaa mita opiskelee, ja jos oli teesi tai vaitoskirja kesken ni sit siita kuvaus. Mun paperi naytti kutakuinkin talta:
Sitten sain kutsun eilen yhteen baariin, kun toisella noista sakemanneista oli synttarit. Kutsutaan sita tassa nyt vaikkapa ykkostenoriks, kun silla on pitka historia laulamisen saralla. Me chillattiin siella baarissa, ja juttelin niiiiiin monen ihmisen kanssa! Oli ihan mahtavaa jutella unkarilaisen ja virolaisen kanssa meidan kielten yhtalaisyyksista ja koittaa hiukan brassailla mun (olemattomilla) unkarin ja viron taidoilla.
Jossain vaiheessa porukkaa alko putoilla, ja sitten paatettiin jatkaa eraaseen homobaariin, jossa soitetaan pelkkaa poppia ja euroviisuja. Mahtava paikka! Ykkostenori ei siis ole homo, mutta meidan patonkimaalainen kaveri on. Sori naa salanimet, pitaa koittaa kirjotella sillai ovelasti... Yritettiin saada yhta poikaa kiinnostumaan tasta patonkimaalaisesta, ja lyottaydyttiin ykkostenorin kanssa yksiin Amorin apulaisiks. Ma esitin erittain humalaista ja tyonsin patonkimaalasen sita poikaa pain, mutta mitaan ei tapahtunu. Ykkostenori sitten kysy etta mika sen pojan nimi on, ja silla me saatiin se siihen meidan kanssa juttelemaan. Ma koitin vahan rikkoa jaata ja kysyin silta etta kayko se taalla usein. Patonkimaalainen oli siina vahan etta hei, te veitte mun repliikit... :D
Me siita sitten lahdettiin tanssimaan ja jatettiin naa pojjaat juttelemaan keskenaan, ja tanssittiin ja hypittiin ykkostenorin kanssa aamukuuteen. Oli oikeesti aivan mahtavaa tanssia sydamensa kyllyydesta johonki Britneyn tahtiin ilman, etta nayttais tyhmalta. Parhautta. Sitten saatettiin humalaista patonkimaalaista jonkun aikaa, ja kotiin paasin kun aurinko alko jo sarastaa.
Tanaan oon ollu ihan fiiliksissa, mun mielesta tommoset yhtakkiset sosiaaliset tilanteet on ahdistavia mut tuo oli kylla mahtavaa, ihanaa tutustua noin moneen ihmiseen! Alkaa olla yleisesti parempi olo, viela kun sais puhuttua mun siipan kanssa asiat halki, poikki ja pinoon ni ois hyva, menee se sitten syteen tai saveen.
Outoa muuten ajatella etta oon viela viime viikolla ollu Suomessa.
Engin ummæli:
Skrifa ummæli