gradusta

Edellisen postauksen ohessa kysyttiin, että mikä mun gradun aihe on. Käännöstieteilijänä mun ois pitäny kääntää jotain mut en halunnu koska mun käännösten tarkastajan mielestä en puhu enää sujuvaa suomea... joten en halua tuottaa sanaakaan suomea itse. Valitsin yhden mun lempikirjoista, Halldór Laxnessin teoksen Sjálfstætt fólk ('itsenäiset ihmiset') ja sen käännökset kuudella eri kielellä; suomeks, ruotsiks, englanniks, italiaks, espanjaks ja esperantoks. 

Päätin tehdä graduni tästä aiheesta, koska jouduin kaks vuotta sitten lukemaan kyseisen kirjan yhdelle kurssille, ja aikaa säästääkseni luin sen islannin sijaan suomeks, kun sattumalta löysin Pohjolan talolta käännöksen. Suomenkielinen käännös oli kuitenkin mun mielestä hulvaton, ja vertailin sitä sitten alkuperäistekstiin, ja aattelin että vois olla kiva kattoa miten se on muunkielisissä käännöksissä.

Mun gradun punainen lanka on kai se, että kokeeko näiden käännösten lukijat tekstin samalla tavalla ku alkuperäsen tekstin lukijat, eli onko ne mukana Suvituvan laitumilla Bjarturin seurassa vai ihan pihalla että mikäs tää islantilainen paikka olikaan ja mitä ihmettä nyt tapahtuu. Haluaisin väitellä tohtoriks Suomessa, ja aattelin että väitöskirjassa voisin rajata tätä punasta lankaa hiukan, ja ottaa mukaan pari kieltä lisää, niinku ranskan ja saksan.

Jos jotain kiinnostaa, niin tää kirja kannattaa ehdottomasti lukea. Sen tapahtumat sijottuu 1900-luvun alun Islantiin ja kertoo Suvituvan Bjarturin elämästä. Bjarturin mielestä ei oo mitään tärkeämpää kuin olla omavarainen ja itsenäinen, eikä saa koskaan turvautua kenenkään apuun. Laxness sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1955, ja usein tää teos mainitaan sen yhteydessä. Suosittelen!

Laitan tähän yhden esimerkin, mitä noista käännöksistä bongailin:

það gat náttúrlega ekki minna kostað en kjaftshögg, - sagðirðu rautt hnjáskjól? Eg segi rautt nefskjól. Já og blátt auga. (2007:230)

• se maksoi tietenkin vähintään aimo iskun turpiin – sanoitko että punaiset housut? Minä sanon että punainen nenä. Joo, ja halkihuuli. 
• det kunde givetvis bara sluta med ett knytnävsslag på munnen – sa du röda mamelucker? Jag säger rött näsblod. Ja, och ett blått öga.
• kaj tiam kompreneble vortoj ne plu taŭgis, la nura solvo estis pugnofrapoj, - ruĝan kalsonon, vi diris, ĉu? Mi diras ruĝan nazon. Jes kaj nigran okulon. 
• Y luego las palabras ya no fueron suficientes y la única solución era chasquear los labios... ¿bragas rojas, dijiste? Bueno, y yo digo una nariz roja. Sí, y un ojo negro.
• E poi naturalmente non ci fu bisogno di dirlo, non poteva certo costare meno di un pugno in faccia – hai detto un sottabito rosso? Io dico un naso rosso. Sì, e un occhio nero.
• And then of course words were not enough, the only solution was a smack across the chops – red pants, did you say? Well, I say a red nose. Yes, and a black eye.

60 sivua tekstiä jo, vielä koitan pusertaa ainakin 20 lisää. :)