fimmtudagur, mars 11, 2010

opiskelun valttelya

Meilla ei oo kotona vielakaan nettia, tai oikeastaan siis on mut puhelinfirma evotti ja me ei paasta kirjautumaan sisaan meidan langattomaan nettiin. Meilla on kotipuhelinnumeroki :D Pitais jostain vaan saada lankapuhelin hankittua.

Tassa taas hiukan kannykan muistikorttiin kertyneita juttuja:

Mulla ei oo edelleenkaan vedenpitavia kenkia, muutaku mun kumisaappaat mitka taas on pirun liukkaat, jos ulkona on jaata ja loskaa. Turvauduin siis Jaanan maihareihin. Johanna jatti mulle takkinsa, ihana omistaa nyt takki missa on huppu :D


Hanhet oli tullu apajille yliopistolle.

Meidan makuuhuone, raijasin shitit pois kuvasta. Sangynpaadyssa roikkuva raato on mun kylpytakki.

Rivo kaffe.

"Soiko joku madannytettya haita? Tuoksukynttilat 129kr."

Posetan aina samassa vessassa, siina rakennuksessa ei oo koskaan ketaan eli saan rauhassa opiskelun lomassa kitkea mansikkapellot farmvillessa. Tommosta oli paalla tanaan, pakko hameilla ku ne housut repes.

Tan paivan saalis kirjastosta. Menin tanaan uusimaan ton Laxnessin romaanin, mutta Pohjolan talon ihana suomea puhuva nainen oli jo ehtiny uusia sen mulle :D mahtavaa palvelua.

Pitikin muuten sanoa tosta Laxnessin kirjasta, huh miten se on kaannetty suomeks. Alkuperanen otsikko on siis Sjálfstætt fólk eli independent people, ja se on koko kirjan ydinaihe. Suomenkielinen nimi on Lapi harmaan kiven...? Tuo kirja on kaannetty suomeks joskus 50-luvulla, ruotsinkielisesta kaannoksesta, ja siella on kaannosvirheita ja tosi vanhaa suomea. Mun pitaa laittaa pari kohtaa, missa hajosin totaalisesti, aika noloa reveta jossain kirjastossa aaneen:

Saisinkohan nostaa neidin alas hevosen selästä, etteivät lonkat repeä satulassa istuessa, sanoi Bjartur kohteliaasti.

Mies itse oli kaltaisensa, ei koskaan omaksunut sen mukavampia elämäntapoja, kuin että heittäytyi neljäksi minuutiksi heinäruon päälle toivoen kohta kierähtävänsä siitä alas ja kernaimmin lätäkköön.

-Tänä yönä ei kyllä tule sadetta, sanoi Bjartur ja tarkkaili taivasta. -Voimme paiskata itsemme jonkin puutarhanaidan viereen yöksi.

Kaikki Suvituvan mättäätkin ennen ponnahtavat taivaaseen ja kaikki kuopat painuvat helvettiin, ennen kuin minä luovun ihmisoikeuksistani ja itsenäisyydestäni.

Seuraavana päivänä saatiin vasikanhyppelöä.

-So siinä, so, hän sanoo vakavasti. - Eipäs temppuilla. Vai juoksenko minä muka ympäri haukkumassa? Painanko minä muka kuononi maahan ja kyttäänkö ihmisiä silmät kepposilla?

-Mutta jos saan sanoa oman ajatukseni, oman ymmärrykseni mukaan, niin minä olen sitä mieltä, että jollei rehun avulla saa matoja pysymään loitolla nuorista lampaista, niin vielä vähemmän mällin avulla. Kukaties mällistäkin olisi jotain apua sitten, kun jo ollaan kiipelissä.

Bjarturin koirasta: Eikä tämä narttu ole elinvoimainen, sillä se haukkaa heinää.

Et silleen. Nyt pitais viela kirjottaa joku pakina yhdesta artikkelista, missa yks mun opettajista selitti miten sanat homo ja lesbo ja muut vahemmistoryhmia koskeneet sanat on kehittyny islannissa ja miten niiden asema yleiskielessa on muuttunu. Kiinnostaa ku kilo ulostetta, mut pakko varmaan alkaa kirjottamaan - istuin eilen koululla kuus tuntia ja tanaan nelja, tarkotuksena kirjottaa pakina valmiiks, mut eihan siita tullu yhtikas mitaan.

Engin ummæli:

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails