Hmm, en osaa paattaa mita tahan kirjottaisin, joten kirjotan mun viimeisista hetkista Italiassa paasiaisena 2008, ja sitten tasta paivasta yleensa.
Olin viettany upean viikon Senigalliassa ja esperantofestivaalin jalkeen mun suunnitelmissa oli menna Roomaan, viettaa siella yks yo ja menna sit seuraavana iltana Ciampinon kentalle, josta mulla lahti keskiyolla lento Lontooseen. Nicola kuitenkin ehdotti, etta mentais meidan kaverin Elinan luo Terniin yoks, ja sit Nicola saattais mut Roomaan, josta nappaisin bussin Ciampinon kentalle. Vietettiin ihana paiva Roomassa, istuttiin salaa junassa ykkosluokassa ku muualla ei ollu tilaa ja syotiin pane araboa mozzarellan ja tomaatin kans. Sit kaytiin Colosseumilla, se on mun pyhiinvaelluspaikkani, ja hengattiin siella hetki. Terminilta ostettiin jaatelot, pistaasia ja suklaata molemmille, ja sitten Nicola saatto mut bussiin.
Toi koko Nicola-juttu tuli mulle niin puskan takaa, etta olin ihan sekasin noustessani bussiin. Muistan etta itkin vuolaasti, ja olin sujauttanu Nicolan laukkuun pinssin, missa oli Suomen ja Islannin liput. Itkin koko matkan kentalle, ja ihmiset katto mua saalivasti bussissa. Laiteltiin Nicolan kanssa tekstareita ja se helpotti oloa hiukan.
Taa biisi soi siina vaiheessa, ku bussi lahti ja Nicola vilkutti pimeassa. En voi vielakaan kuunnella tata laulua naama peruslukemilla, vaikka tarina paattyikin hyvin :)
Sitten vahan iloisempiin aiheisiin, eli tahan paivaan. Tanaan on ollu todella outo paiva. Nukuin huonosti, tai siis hyvin, mut nain niin kasittamattoman reippaita unia, etta ku herasin ni tuntu etten ois nukkunu ollenkaan. Ja ma sentaan nukuin 10 tuntia!
Tanaan meidan italiantunnilla oli jopa kaks oppilasta mun lisaks, yks taiwanilainen vaihtari ja yks ranskalais-islantilainen tytto. Juteltiin sitten passato remotosta ja siita, miten nuoret voi eri maissa. Sanoin etta suomalaiset lapset ja nuoret voi yleensa aika huonosti, imho. Sain myos opettajan nauramaan katketakseen ku sanoin etten voi tulla torstaina luennolle koska devo visitare un dottore. Kaansin tuon suoraan esperantosta, mika ois mi devas viziti kuraciston, siks tuo vierailla-verbi. No, ainakin oli jollain hauskaa :D
Sitten sato lunta, ekaa kertaa tana talvena. Lumihiutaleet oli tosin niin pienia, ettei niita nay tassa kuvassa juuri lainkaan. Taa on otettu puoli kahdeltatoista, italiantuntien jalkeen, ja tuo oli paivan valoisin hetki.
Ei ihme etta jos koko paivan on noin synkkaa ja pimeeta ni miks oon ollu tanaan taju kankaalla. Tein tanaan jotain, mita en tee
ikina,
ostin kahvia, eika sekaan auttanu. Kunnon myrskytuuliki viela puhalsi, ku kavelin Ykkostenorin kanssa koululta.
Tanaan oli myos Kvennafrí, eli kaikki naiset lopetti tyonteon klo 14:25 koska palkkaerojen takia naisten tyopaivien pitais olla ton mittasia jos vertaa miesten palkkoihin. Minahan olin tasta autuaan tietamaton, joten mitaan safkaa ei herunut kun kahviot oli kiinni. Koulussa oli aika aavemaista.
Tahan loppuun viela kuva hiuskuontalosta, kun menin illalla suihkuun ja nukuin kolmen palmikon kanssa. Nicola vaantaa keittiossa naan-leipaa, jos tasta paivasta tulis viela normaali ruoan myota... tai sit vois kattoa sen jalkeen jotain outoa leffaa ja vetaa taa paiva kunnolla pulkkaan.
