Oon tässä mietiskelly että miltä tuntuu palata Suomeen melkein kuuden vuoden jälkeen. Tiedän jo, että lähtö täältä tulee olemaan vaikeaa, mut onneks Samuel tulee tänne reilusti sitä ennen. Nyt kun meillä on jo lentoliput, on jotenki helpompaa antaa kaiken shitin mennä ees jonkin verran toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos; vaikka þetta reddast (=tää järjestyy) -asenne on välillä tosi hyvä, niinku jos on on byrokraattisia ongelmia, mut välillä se on kyllä niin raivostuttavaa, varsinkin jos haluais saada jotain aikaseks.
 |
| Pari viikkoa sit, Samuel oli pelaamassa jenkkifutista. |
Oon jo miettiny mitä mulle tulee ikävä. The Finnish Mafiaa ehdottomasti. Plokkfiskuriä ja pylsyreitä. Kauppoja jotka on 24/7 auki. Yliopistoa ja opettajia. Piiiiitkä lista edessä. Mut pidempi lista on varmaan sit lopulta asiat, joita ei tuu ikävä. Niistä vois tehdä oman postauksen sit ku oon graduloimiseltani ehtiny pohtimaan jotain muuta ku Suvituvan Bjarturin metkuja.
 |
| Au pair -ajat Eyrarbakissa oli ihania. <3 |
Ja niinku kaikki tietää, mulla on piiiiiitkä lista asioista mitä en Suomessa kaipaa ollenkaan, niinku suomalaisten kateus, tuulipuvut, pulsut Turun kävelykadulla etc. Samaa kakkaa on kuitenkin joka maassa, eri muodossa. Tietenkin on myös asioita mitä kaipaan; kulta, perhe, mustikkarahka, junamatkat, villalankavalikoimat kaupoissa...
Sit on myös uusia asioita mitä odotan innolla, niinku lettujen paistamista kullalle sadepäivänä. <3
4 ummæli:
Tsemppiä kovasti loppurutistukseen! Kai se on vaan tosiasia että aina on jonnekin ikävä kun kerran on johonkin lähtenyt mutta silti voi olla onnellinen siellä missä on :)
Tää on mieltä lämmittävä postaus :) Totta, sulla tulee oleen täällä uusiakin asioita odottamassa!
Mun alkuperäisellä paikkakunnalla on pulsuja reilusti enemmän kuin Turussa, mutta kas kummaa, ne kävelykadun pulsut ovat alkaneet ärsyttään mua pikkuhiljaa täälläkin. Ehkä eniten mua ärsyttää kaikki känniset agresiiviset tappelut öisin, joita saa kuulla ja katsoa, tai joiden takia en saa nukuttua kun ne ovat niin kovaäänisiä.
Mut toisaalta Hollannissakin oli shittiä, joka oli vain erilaista. Oikeassa oot.
Odotan innolla postausta aiheesta "mitä et tule ikävöimään Islannista" hehe...
En tiä ite ees, haluanko pysyä Suomes vai suunnata ulkomaille muutaman vuoden päästä. :s Kattoo tilanteen mukaan.
Oon lukenut sun blogia jo vähän yli vuoden verran ja oon todella iloinen sen puolesta: siitä, että olet löytänyt ihanan poikaystävän ja että voitte kohta olla lähellä toisianne. Tsemppiä tulevaisuuteen! Toivottavasti jaksat silti kirjoittaa blogia, musta olisi kiva edelleen kuulla sun kuulumisia :)
Oi ihanaa, kiitos ihanista kommenteista :) <3
Skrifa ummæli