tiistain myöhäisillan ajatuksia

Oon tässä mietiskelly että miltä tuntuu palata Suomeen melkein kuuden vuoden jälkeen. Tiedän jo, että lähtö täältä tulee olemaan vaikeaa, mut onneks Samuel tulee tänne reilusti sitä ennen. Nyt kun meillä on jo lentoliput, on jotenki helpompaa antaa kaiken shitin mennä ees jonkin verran toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos; vaikka þetta reddast (=tää järjestyy) -asenne on välillä tosi hyvä, niinku jos on on byrokraattisia ongelmia, mut välillä se on kyllä niin raivostuttavaa, varsinkin jos haluais saada jotain aikaseks.

Pari viikkoa sit, Samuel oli pelaamassa jenkkifutista.

Oon jo miettiny mitä mulle tulee ikävä. The Finnish Mafiaa ehdottomasti. Plokkfiskuriä ja pylsyreitä. Kauppoja jotka on 24/7 auki. Yliopistoa ja opettajia. Piiiiitkä lista edessä. Mut pidempi lista on varmaan sit lopulta asiat, joita ei tuu ikävä. Niistä vois tehdä oman postauksen sit ku oon graduloimiseltani ehtiny pohtimaan jotain muuta ku Suvituvan Bjarturin metkuja. 

Au pair -ajat Eyrarbakissa oli ihania. <3

Ja niinku kaikki tietää, mulla on piiiiiitkä lista asioista mitä en Suomessa kaipaa ollenkaan, niinku suomalaisten kateus, tuulipuvut, pulsut Turun kävelykadulla etc. Samaa kakkaa on kuitenkin joka maassa, eri muodossa. Tietenkin on myös asioita mitä kaipaan; kulta, perhe, mustikkarahka, junamatkat, villalankavalikoimat kaupoissa...

Sit on myös uusia asioita mitä odotan innolla, niinku lettujen paistamista kullalle sadepäivänä. <3

jou bitses

Terveisiä Islannista. Pitäis laittaa tonne toiseen blogiin vielä kuvia ja shittiä, mut jotenki se on vaan jääny... eiköhän sinne jotain juttuja tuu ku pitäis gradua kirjotella :P kummasti kaikki vaikuttaa jännemmältä sillon!

Tein myös aika ison päätöksen: muutan kesällä takas Suomeen. Oon nyt ollu Islannissa yli viis vuotta ja kolme viimisintä on ollu aikamoista kuraa - miks jatkaa tämmöstä ku tietää että Suomessa vois olla Samuelin luona? Sillon ku lähdin Suomesta olin tosi kypsä koko paikkaan ja aattelin että jee, ulkomaat, mutta samaa paskaa tulee joka maassa niskaan eri muodoissa. Nyt oon sitäpaitsi saanu toteuttaa unelmani, ja huomannu että ulkomailla asuminen ei todellakaan oo mikään statussymboli. Pääseehän tänne aina lomalle, eikä arki iske sillon :) Aion kuitenkin hakea tänne tohtoriohjelmaan, suorittaisin sen etäopiskeluna Suomesta. Kaikkein parasta ois jos pääsis tohtoriohjelmaan niin että vois tehdä Islannin ja Cagliarin yliopistoiden kanssa yhteistyötä, ah! Speriamo!