Alan olla taas niin väsyny kaikkeen. Ottaa päähän tää jokapäiväinen helvetti: musta tuntuu etten mitään muuta enää teekään ku käännä, enkä oo saanu vielä palkkaa mistään. Hirvittää mennä nukkumaan, ku tietää et huominen on täynnä samanlaista paskaa. Tää tietty kantautuu potentiaalisten työnantajien näytöille tää postaus, mut ihan sama, mua ei tällä hetkellä kiinnosta. Jos kelpaisin jonnekin töihin, vaadin niiden mielestä ihan liikaa palkkaa. Mä en saatana istunu viittä vuotta yliopistolla, että alkaisin tekemään nälkäpalkalla duunia.
Ens kerralla ku joku sanoo että vau, tolla kielitaidolla sä saat töitä mistä vaan, vedän sitä turpiin.
Tässä vielä oiva mielipidekirjotus, joka julkastiin tänään Karjalaisessa. Klikkaa kuvaa isommaksi ni saat luettuaki jotain.
Heli oli ystävällinen ja lainas mulle sen verran, että saatiin varattua Johannan kanssa meille kolmelle liput euroviisujen tokaan semifinaaliin ens toukokuulle. Nyt on sentään jotain valoa tunnelin päässä, ei tässä muuten oo kauheesti mitään, mitä odottaa.
Engin ummæli:
Skrifa ummæli